Vangittuna sun syleilyssд
tie katkennut sydдmeen
ei kai ole helppoa irrottaa
ei valo kanna pimeдssд
sokeana huomiseen
taas saa se riittдд
vaikkei annettavaa oo.

Ja niin hiljaiset kддntyvдt takaisin
paikoilleen nielevдt osansa
ja niin kai minдkin teen
osamme onnesta joka hetki pienenee
kun ei uskalla katkaista
taas kдteni palvelee

Astun maailmaasi pimeдstд
vaikeampi hengittдд
alaston oon taas sinun kдsissд
kanna minut tai irti pддstд
aina samaan tyhjyyteen
taas saa se riittдд
vaikkei annettavaa oo

Ja niin hiljaiset kддntyvдt takaisin
paikoilleen nielevдt osansa
ja niin kai minдkin teen
osamme onnesta joka hetki pienenee
kun ei uskalla katkaista
taas kдteni palvelee
[x2]