Hдn sinuun katsoo lдpi karvaiden kyynelten.,
tuntematta tuskaa loppuaan odottaen.
Oot toivo viimeinen hдn sinuun ripustautuu.
Luona baaritiskin uskoutuu.
Tunnet hдnet jo, vuosien takaa
ja muistot katkerat mieleesi palaa.
Kuljit hдnen luonaan rakkautta etsien,
kunnes uusi aika nosti sut veneeseen.

Hдn oli katujen kuningatar, vuonna 77,
jolloin katuja kuljit yцhцn pimeддn.
Hдn oli kuningatar sдrkyneiden sydдnten,
jokainen hдnet tunsi hдneen luottaen.

Katsot hдnen kalpeita kasvojaan,
Ei aika ole nuollut haavojaan.
Kuin varjo entisestддn hдn siinд istuu,
viinilasin pintaan katse uppoutuu.

Hдn oli katujen kuningatar, vuonna 77,
jolloin katuja kuljit yцhцn pimeддn.
Hдn oli kuningatar sдrkyneiden sydдnten,
jokainen hдnet tunsi hдneen luottaen.

Hдn oli katujen kuningatar, vuonna 77,
jolloin katuja kuljit yцhцn pimeддn.
Oi, ja hдn oli kuningatar sдrkyneiden sydдnten,
jokainen hдnet tunsi hдneen luottaen.