Nдin Nadja, Nadja, kuiskii tuuli vain,
ei enдд lisдtд voi kaipuutain,
Kun yцssд yksinдni kuuntelen,
ja tuuli soittaa jдlleen kerraten, vain nimen sen.

Nдin Nadja, Nadja, tuuli viestin toi.
Vain nimes kuulen, en sua nдhdд voi.
Taas valvon miettien nдin yhtд vaan,
mд etten mitддn muuta tahtoiskaan,
jos sun vain saan..

Kun kerran kohdattiin, katsoin sokaistuen aurinkoon,
kun luotain lдhdit, niin, jдi vain varjo jonka vanki oon.
Kun viivyit vierellдin, olit ilma, jota hengitin.
Kun lдhdit jдlkeenpдin, on kuin tyhjiцssд kulkisin.

Oi Nadja, Nadja, annoit ymmдrtдд,
mд etten enдд sua ehkд nдд.
Niin sнlti muuta uskoin kuitenkin, kai kOko Menetyksen oivalsin,
vain myцhemmin.

Oi Nadja, Nadja, kuulen kuiskinnan,
niin luulen taas sun luoksein saapuvan.
Ja valvon miettien, nдin yhtд vaan,
mд etten mitддn muuta tahtoiskaan, jos sun vain saan.

Oi Nadja, Nadja, kuulen kuiskinnan,
niin luulen taas sun luoksein saapuvan.
Ja valvon miettien, nдin yhtд vaan,
mд etten mitддn muuta tahtoiskaan, jos sun vain saan.